@ Home!

Mä oon siis kotona, vihdoin! Ette oikeesti voi edes kuvitella miten hyvä fiilis mulla tällä hetkellä on. Ja helpottunut. Mulla ois jotenkin niin paljon kerrottavaa mut en tiedä mistä aloittaisin ja et miten muutan kaiken sen mitä mulla pyörii tällä hetkellä päässä sanoiks. Tänä aamuna kun mä heräsin ja mua alko samantien hymyilyttään. Eilen, kun mä raahasin muuttokuormaa tänne ja kattelin pimenevässä illassa kaupungin valoja ja Thamesin ylittävii siltoja, mua alko itkettään. Ihan vaan sen takii et olin niin onnellinen. Tänä aamuna kun lähdin käymään kaupassa ja fiilikset oli aika samaa luokkaa.

No enpä sitten kerenny kirjotella ton enempää lauantaina, kun eka kaatu netti ja sit pitikin jo mennä. Mutta lyhyesti muutosta. Elikkäs perjantaina raahasin viimeistä kertaa kamat hostellin luggage roomiin ja lähdin töihin. Otin tällä kertaa mukaan vaan mun lentolaukun, olkalaukun ja läppärin, koska ajatus ruuhkametrosta ja kauheesta kasasta matkatavaroita ei ihan kauheesti houkutellu. Kelasin, et haen sit illalla loput kun on vähän vähemmän ruuhkaista.

No juu. Anteeksi aikaansaamattomuuteni. En siis oo saanu kirjotettuu muutosta tai mistaan muustakaan lahiakoina tapahtuneista jutuista ton enempaa, koska mulla on vaan ollu niin kauhee kiire et en oo kerenny pahemmin koneelle. Meinasin lentaa perseelleni eilen kun tajusin et oon ollu taalla kohta kuukauden. Tuntuu ihan hullulta. Vaikka jollain tavalla tuntuu et oisin ollu taalla jo kuukausia. Mut sit toisaalta taas...No enivei, talla hetkella ainakin tuntuu silta etta, en oo tulossa kotiin kesakuussa. Lontoo tuntuu jo ihan kodilta. Ja oon edelleen ihan onneni kukkuloilla. Jollain tapaa jarkky tunne havahtua vahan valia siihen kuinka onnellinen sita onkaan.

Mutta muutto siis meni kivasti ja tykkaan kampasta tosi paljon. En tieda oonko kertonu ees mun kamppiksista. No mut kerron vahan enivei. Eli asun siis italialais-espanjalais-kiinalaisen pariskunnan kans. Mika siis meinaa et pariskunnan kauniimpi puolisko on italialainen ja sit taa toinen puolisko espanjalais-kiinalainen. Aika erikoinen mix. Ne on molemmat tosi kivoi, vaikka se kundi onkin suhteellisen erikoinen tapaus. Mut silleen sympaattisella tavalla. Sen tyton kans meilla synkkaa tosi hyvin. Vaikka ne onkin molemmat kauheen tarkkoja ja santillisia, mut pitaapahan joku mut kurissa ja nuhteessa... Ja taa koti on ihana. Noi kamppikset on kans muuttanu tahan vaan n. 2kk sit, joten meillä on vahan sisustuksetkin kesken. Tosin oon ollu niin vahan kotona, et en oo kerenny sisustaa mun huonetta yhtaan ja taa siis on edelleen vaan huone jossa ma sailytan mun vaatteita ja valilla kavasen nukkumassa. Ja taa alue on kans ihan mielettoman kivaa, ainakin sen perusteella mita oon bussin ikkunasta nahny... Lupaan laittaa kunnon kuvapostauksen tas joku paiva kun kerkeen kierteleen tuolla enemman. Ihan jarkkya, oon asunu taalla 2 viikkoo ja ainoot paikat mihin osaan kunnolla on lahikauppa ja bussipysakki. Tossa alla vahan muuttoviikonlopun fiiliksia. Primark on ystava.

Primark on ystava

"Muuttokuorma"

Takki ja laukut loysi naulakon

Eka aamupala, onko mitaan parempaa ku tuoreet marjat aamupalaks?

Kotikatu

Lyhyt matka biitsille...

On siis kevat..!

 Mitahan ma muuta osaisin kertoo parista viime viikosta. Oon oikeesti niin keskittyny olemaan onnellinen et en oo tosiaan kerennyt luomaan ajatustakaan koko blogille. Kaikki on talla hetkella tosiaan vaan niin hyvin, et mua oikeen pelottaa. Vahan sellanen fiilis et elan jossain elokuvassa. Sellasessa alloromanttisessa rakkauselokuvassa meinaan. Ja juu, en oo vetany mitaan, vaan ma ihan oikeesti sanoin noin. Kaverin sanoja lainatakseni, ma siis toteutan taalla tallasta kliseeta, jossa tytto muuttaa Lontooseen ja tapaa brittilaisen muusikon ja se onkin sit rakkautta ensi silmayksella. Ja aikalailla kirjaimellisesti. Meidan eka keskustelu tapahtui, kolmisen viikkoo sit crobarin vessassa ja meni suunnilleen nain. - Moi, saanko ma sun puhelinnumeron? Ooo, kuka sa oot??? Mut tosta hammentavasta keskustelun avauksesta se sit lahti. Se soitti mulle ja pyys mua treffeille. Lupas viela et jarkkaa treffit jotka tuun muistamaan jos lahden sen kans ja se todentotta piti lupauksensa. Mut ei siita en enempaa. Mut joka tapauksessa ja viimeset pari viikkoo oon seilannu kahden kampan valia sellasta tahtia, et hammasharja loytyy jo kahdesta eri osoitteesta. Plus et kyseinen herra kyselee jo sujuvasti kuulumisia suomeks ja osti ihan oma-aloitteisesti ruisleipaakin. Ja joo, ennen kun kukaan sanoo tai edes ajattelee mitaan ni joo, tiedan! Ei yhtaan mua. Ja joo, edetaan nopeesti. Mut jos ihan rehellisia ollaan ni en ma oikeen tieda miten me kumpikaan voitais tassa tilanteessa toimia toisin. Mahan en talla hetkella edes tieda kauan ma oon taalla. Taa voi olla vuosisadan rakkaustarina tai sit voi olla et me kyllastytaan toisiimme yhta nopeesti kun taa koko juttu alkokin. Joten kattoo mita tapahtuu, just talla hetkella mulla on kivaa, ma oon onnellinen ja just siella missa haluankin olla.

Toissakin menee ihan kivasti, vaikkakin tosta viime torstaista asti on "lievasti" kyrsiny et meidan netti on nurin, mika siis kaytannossa tarkottaa et viime torstaista asti kukaan meidan toimistossa ei oo voinut tehda toita. Snadisti vituttaa istuu toimistolla 8h paivassa pelaamassa pasianssia. Tosin se ei oo tietenkaan tyopaikan vika vaan sen mestan joka meille toimittaa tota nettii. Kelatkaa nyt miten uskomatonta, koko toimisto seisoo ja insinoorit vaan pyorittelee paataan et joo-o joku siella taitaa olla rikki. Saadaan se kyl kuntoon. Ehka. Joskus. Ku eka keksitaan missa se vika on. Plus et insinöörin saaminen toimistolle kesti kaks paivaa. Tanaan onneks sain luvan lahtee tekeen sellasii kaannosduunei (englanti-suomi) himaan, ni oikeesti tuntu et sai jotain aikasekskin. Mut peukut pystyyn et saadaan se huomenna kondikseen. Tosin se tietaa sita et loppuviikko tulee oleen ihan uskomatonta paskaa ja se taas tietaa sita et kun duunin ovi perjantaina sulkeutuu kavelen bussipysäkin sijaan suoraan lahimpaan pubiin, eli siis tien toiselle puolelle. Mutta siis muuten menee duunissakin kivasti. Se toinen harkkari kenesta mainitsin on tosi kiva, jaetaan siel oma toimisto joten voidaan paivat pitkat polkee tyhmaa lappaa pahemmin hairitsematta muita. Tosin me ollaan aika kova-aanisia joten saattaa olla et me silti hairitaan vahan. Nooh, ei oo kukaan viela sanonu mitaan. Se mika mua edellee hairitsee, on et perehdytysta ei tuu tarpeeks, jotenkin oletetaan et sita tosta noin vaan osaa. Toinen vaihtoehto on et pidetaan idioottina ja selitetaan asiat kun lapselle. Onneks sita kuitenkin pikkuhiljaa alkaa saamaan lisaa itsevarmuutta ja uskaltaa tehda itse jo koko varausketjun alusta loppuun. Eika mulla enaa joka kerta kun nostan luurin ja alan soittaa hotelliin oo sellanen olo et "mita vittuu ma sanon". Yks parhaista jutuista tossa duunissa on se, et valilla paasee karkaan toimistolta kaupungille, eli suomeks hoitaan kaikenlaisii juoksevii asioita ympari kaupunkia. Meilla on siis toissa meidan Group department, Fit department ja Ticket department, ma oon tossa FIT puolella, mika siis meinaa individual bookingseja. Mut hoidan sit kaikkii juoksevii asioita myos noiden muiden osastojen puolesta. Yks paiva kavaisin Wimbledonin H10ssa toimittamassa asiakkaalle viinipulloa, toinen paiva etsiskelin hedelmakoria Oxford Streetin tavarataloista (se ei ollu kivaa, mulla oli ihan jarkky darra duunin pikkujoulujen ja parin tunnin younien seurauksena..), joskus kaydaan viemassa teattereihin lippuja ymsyms. Parasta siina on siis se et paasee vahaks aikaa pois tunkkasesta toimistosta ja saa vaihteluu, mut myos se, et tutustuu kaupunkiin ja sit matkalla voi aina pitaa sen 30min lounastauon jossain kivassa paikassa. Viime viikolla kavaisin yhden iltapaivan aikana kolmessa eri hotellissa tuol lannessa, harmitti ihan sikana et mulla ei ollu kameraa mukana ja puhelimestakin loppu akku, matkalla oli nimittain vaikka mita ihanaa kuvattavaa mm. Kensington Gardens. Plus et ilma oli mita ihanin. Taalla on jo ihan kevat! Tosin jengi vetelee tuolla kaupungilla pikku shortseissa, topeissa ja flipflopeissa, et sen perusteella vois kuvitella et on kesa.  Ja en mitenkaan haluu ilkkua, mut viela paremmaks tan fiiliksen tekee se et, et valtin ainakin talta vuodelta ne vihaamani loskakelit. Tiedatteks ei oo yhtaan ikava sita polvia myoten lumishohjossa kahlaamista. Taalla ei oo ees satanu kunnolla kertaakaan tahan ensimmaiseen kuukauteen. Alla pieni kuvakollaasi duunijutuista. Oon ollu edelleen aika laiska kameran kans, joten pahoittelen. Ai niin! Toinen kiva juttu on et me paastaan valilla duunin puolesta kattoon ilmaseks musikaaleja. Tan kuukauden aikana oon nahny jo Singing In The Rainin ja Ghostin. Molemmat oli ihan sikahyviä, mut varsinkin Ghost oli todella positiivinen yllari. Olin oottanu jotain alloromanttista lassytysta, mut ei, se oli ihan loistava.

Mutta ettei kaikki sujuis liian hyvin, niin mun lompakko ja puhelin paaty parempiin taskuihin tos viikko sitten maanantaina Primarkilla. Olin ostamassa jotain sisustuskamaa ja kassalla huomasin et kappas, jotain puuttuu. Sit kipinkapin ilmottaan varkaus asiakaspalveluun (tosin siita mestasta oli kyl palvelu kaukana..) ja sit akkii kotiin sulkeen kortit. Oli muuten pikkasen haasteellista ku ei ollu senttiikaan rahaa, eika puhelinta. Kamppiksetkin oli duunis. Luojan kiitos Facebookista ja yhdesta murusta joka sulki mun kortit <3 Oon muutes kauheen ylpee itestani ku olin niin hillitty ja hallittu koko ton tapahtumasarjan ajan, en huutanu tai kiukutellu kellekaan vaan hoidin asiat rationaalisesti ja rauhallisesti (Kelatkaa nyt!). Onneks on kokemusta tosta lompakon katoamisesta, ois muuten voinu tulla itku ja parku. Ja onneks tallessa pysy henkkarit, himassa oleva varakortti ja vara verkkopankkitunnarit. Ja kaverin luona oli varapuhelin ja suomiliittyma. Mutta mita tasta taas opimme, pida himassa aina varakortti. Kiitos myos mun luottopankkisedalle, jos satut lukeen tata <3 Ainoo juttu mika aiheutti pienta paniikkihairioo oli toi mun ihana brittimies. Ja fakta et sen numero oli ainoastaan siel puhelimen muistis. Tas ois hyvin helposti voinu kayda silleen et oltais ton taskuvarkaan takii kadotettu yhteys. Se ei juurikaan kayta Facebookia ja jos ma en ois vastannu puhelimeen/tekstareihin, se ois luultavasti ajatellu et en haluu nahda sita. Mut onneks niin ei sit kuitenkaan kayny. Tosin kerkesin muutamaan kertaan jo miettii et miten meen koputteleen sen ikkunaan ilman et vaikutan hullulta stalkkerilta...

Viime perjantaina suunnattiin parin duunikaverin kans duunista suoraan terdelle. Meidan duunii vastapaata on sellanen tosi kiva pubi, johon on pelottavan helppo menna toiden jalkeen parille. Talla kertaa kuiteskin otettiin enemman kun parit. Ja loppuilta meni sit Interpid Foxissa. Ja lauantaina oli +19. Parasta! Tosin lauantai meni meilla vahan sivu suun ku paastiin ovesta ulos ja puistoon vasta joskus 4 aikoihin. Mut taa on oikeesti meille tyypillista, tai niinkun han asian ilmaisi you+me+plans=epic fails. Eilen piti menna leffaan, mut koska kaljan juominen oli paljon kivempaa ni siirettiin sita aina sit eteenpain niin kauan et missattiin viimenen naytos. Mutta joo, koska meidan "hyvissa ajoin puistoon" suunnitelma vahan feilas niin  mentiin sit vaan tohon laheiseen Battersea Parkiin, mika muuten on aivan mielettoman ihana paikka. Suosittelen. Samalla pääsin tutkiin mun kotikulmia vahan tarkemmin. Ja taytyy sanoo et hyvalta nayttaa! Ma niin toivon et te murut paasette kaymaan taalla! Ma voin aina majoittaa ainakin yhden! Nii ja bookata halvat hotellit! Tossa vahan kuvaa mun huudeista, kuvat on kauheen huonolaatuisia, koska ne on otettu mun crappylla kannykkakameralla. Mut ehka noista jonkun kuvan saa tasta alueesta.

Huomenna on onneks perjantai, mennaan ton mun britin kans Camdeniin tsekkaan Electric Ballroomin Sin City. Mika on sellanen joka perjantaina jarjestettava rock/metal klubi. Oon halunnu menna sinne jo pitkaan ni en ihan kauheesti miettiny kun toi ehdotti sita :) Ai niin joo, ens viikosta tulee varmaan mielenkiintoinen. Mun kamppakaverin italialaiset vanhemmat ja niiden kummipoika tulee kylaan. Ja ne viipyy 10 paivaa. Eika ne puhu englantia. Onneks toi britti lupas majottaa mut jos kay liian ahtaaks :) Mutta nyt nukkumaan et jaksaa aamulla taas herata, veikaan etta on tulossa busy day, koska me saatiin vihdoin tanaan iltapaivalla ees jonkinlainen internet yhteys muodostettua. Hallelujah! Mä yritän paivittaa vastaisuudessa vahan tiiviimmin ni ei tartte aina lukee naita kilometripostauksia ;)