Maailman huonoin bloggaaja.

Joo. Tiedan. Ma oon. Hienosti oon luvannu edellisessa postauksessa palata lahipaivina..Nooh, aina ei voi voittaa. Mut tassa tulee nyt sit taas kilometripostaus viime aikojen tapahtumista. Liittelen mukaan vahan kuviakin. Suurimmalla osalla kuvista ei sit oo mitaan varsinaista yhteytta tekstiin, ne on vaan random rapsaiisyja matkan varrelta. Varoitan ja pahoittelen etukateen et tulossa on vahan jotain allosiirappii eli jos et kesta, lopeta tahan.

Mutta mistahan ma taas aloittaisin? Jospa aloitan vaikka ihan kaytannon jutuista, joita oon jopa saanu hoideltuu jonkin verran.

Kavaisin tos yks keskiviikko hengaamassa Jobcentressa muiden mamujen kans. Se on vahan niinkun tyokkari, mut kuulema sielta on suhteellisen haastavaa loytaa toita. Eli nimi ei sit vissiin oo kauheen kuvaava...Makaan en menny sinne toiden perassa vaan hakemaan NI-numeroa, joka on siis national incurance number, jonka tarttee et voi tehda toita taalla. Vahan niinkun meidan sotu. Ma olin kaikkien puheiden perusteella odottanut jotain tuimaa virkapukuista tatia,  kolmen tunnin odottelua ja kolmannen asteen kuulustelua, jonka paatteeks ne stamppaa mun papereihin DENIED-leiman, mut sen sijaan sellanen mukava nuori nainen anto mulle paperin joka mun piti tayttaa ja sit annoin sille passin ja mun pomon pankkia varten kirjottaman lapun, joka kertoo et ma oon duunissa siella. Sit yritin tarjota mun bank statementseja, mut se sano et ei tee niilla mitaan. Sit vaihdettiin pari sanaa kirjasta joka mulla oli mukana, koska se oli sen mielesta niin loistava ja sit paasin odotteleen et ne tsekkaa mun paperit. Oikeestaan visiitti Jobcentreen oli mun paivan, tai no okei, duunipaivan kohokohta. Mika kertoo ehka pari juttuu mun duunipaivasta. Tai oikeestaan koko duuniviikosta. VMP. Etten paremmin sanois. Olin lievasti sanottuna raivona kun paasin duunista. Uskomattoman turhauttavaa yrittaa tehda vitusti duunia jos jarjestelmat on alhaalla. Ja sit kun ne vihdoin ja viimein saadaan ylos on mukava pieni helvetti valloillaan. Puuh. Mut kaikeks onneks mulla on maailman paras poikkis, joka vei mut leffaan ja syomaan ja kuunteli kiltisti kun ma raivosin duuneista, vaikka se itekin on tehny kymmenen paivaa putkeen duunia. Hmm. tekeeks taa musta huonon tyttoystavan...?

Starbucksin Caramel Macchiato + Blueberry Muffin - Pure Love

Lunch Sushi vegena - Samaa sarjaa..

Duunikaverin aiti toi meille Suomituliasia. Onni on ruisleipa.  Toi mieskin tykkas. Ihan sikana. Kuulema parempaa kun "normaali leipa"

Taytyy myontaa, et ma en oo ollu kauheen aktiivinen ton toiden etsinnan kans, mut toi NI-numeron hankkiminen on kuitenkin pieni tuuppaus oikeeseen suuntaan. Ja oon jopa saanu vihdoin tuunatttua mun CVn sellaseen kuntoon, et voin alkaa lahetteleen sita eteenpain. Kiitos ton miehen, ma oon ainakin paperilla pateva tekeen vaikka mita duunia...:D  Oon myos rekisteroityny parille tyonhakusivustolle ja sita kautta sainkin jo yhden yhteydenoton. Homma kuiteskin kaatu siihen, et en puhu fluentia ruotsia. Mutta ei toi mitenkaan lannistanu, vaan lahinna toi tiettya itsevarmuutta siihen, et ma oikeesti selvian haastatteluista englanniks, enka takeltele ja ankyta, mita ma ihan oikeesti pelkasin kaikista eniten. Yks tyohon liittyva iso juttu on se et ma sanoin itteni irti mun Suomen duunipaikasta. Ma oon miettiny sita tosi paljon viimesen kuukauden aikana ja pikkuhiljaa alko tuleen aika vastaan. Oli vaan pakko tehda jotain paatoksia. Eika siina oikeesti ollu mitaan sen kummempaa mietittavaa. Ja kun vihdoin sain tehtya sen, olin niin helpottunu. Mut sit seuraavana paivana iski paniikki. Silleen et "ei helvetti, ma oon oikeesti tekemassa tan". Ja talla ma siis tarkoitan sita, etta en oo ainakaan toistaiseks tulossa takaisin Suomeen. Aika moni varmaan arvaskin tan jo. Muistan et kaikki sano mulle lahtiessa, et sa jaat sille tielle. Ja ma olin jotenkin niin varma siita et ma tuun takas. No sit ma tulin tanne. Ja koko homma kaanty paalaelleen.

Ma oon miettiny paljon myos mun motiiveja tanne jaamiselle. Lahinna sita, et jaisinko ma jos tota miesta ei olis? Mut sit ma tajusin, et ei silla oo mitaan valia. Koska talla hetkella musta tuntuu et oon just siella missa mun pitaakin olla. Ja niinkun yks muru sano, ni ei mulla oo Suomessa mitaan minka takia mun pitais palata sinne. Ja ma en siis talla halua mitenkaan vahatella mun kaikkia rakkaita siella. Mut ma tiedan et ne ei katoa minnekaan. Ja et tapahtu mita tahansa, ne on siella ja valittaa musta. Ja me pysytaan yhteyksissa ja kaydaan kylassa toistemme luona. Mika onkan mahtavampi fiilis, kun se et voi lahtea kodista ja palata kotiin? Kyl ma tiedan et se ikava tulee jossain vaiheessa vakisinkin. Tulee sellasia hetkia, et ma oon yksinainen ja mun ei oo mahdollisuutta soittaa niita ihmisii kahville kenet ma haluaisin eniten just silla hetkella nahda. Mut toisaalta ma oon tottunu siihen, taa ei kuitenkaan oo eka kerta kun ma jatan mulle rakkaat ihmiset. Sillon kun ma muutin Helsinkiin ma en tuntenu ketaan siella ja kaikki mulle rakkaat ihmiset oli 300 kilometrin ja reilun kolmen tunnin paassa. Nyt kilometreja on enemman, mut matka-aika suunnillen sama. Ja onneks meilla on halpalentoyhtiot :)

Ma itseasiassa juttelin tasta pari paivaa sit ton miehen kans. Mulla oli jostain syysta kauhee ikava meidan aitia ja iskaa ja mua pelotti vahan kaikki. Tai oli vaan kauheen epavarma olo kaikesta. Silleen mita jos ma en saakaan duunia ja ma joudun meneen takas ja mulla ei oo enaa siellakaan duunia? Jos ma saan duunia niin paljaanks ma siina? Mita jos ma en parjaa ja ne antaa mulle fudut? Mita sit jos ma parjaankin, mihin helvettiin ma laitan kaikki mun kamat? Kuka tyhjentaa mun kans mun kampan? Kuka ostaa mun pesukoneen ja sohvan? Mihin ma laitan mun telkkarin? Ja niin edelleen. Kerroin sille mun fiiliksista ja ma en oikeesti tieda mita ma oon tehny ansaitakseni tollasen poikkiksen. Meilla menee siis ihan mielettoman hyvin. Oikeesti joka paiva paremmin. Tuntuu ihan hullulta, et joka aamu kun ma heraan ma valitan siita enemman ku edellisena paivana. Ma pystyn jutteleen sille ihan mista vaan ja se tuntuu jotenkin kummallisesti tajuavan mun fiilikset. Ja piristaan mua. Ehka se vaan menee niin et mun karma paatti, et ma oon vihdoin saanu tarpeeks paskaa niskaan miesten taholta ja lahetti mut Crobariin Islington Academyn sijaan. Ja niinkun ma sillekin sanoin, se onkin ainoa juttu mista ma en oo epavarma. Nimittain ma ja se. Ma sain kukkia tos yks paiva. Olin himassa, tai siis niilla kipeena ja kun se tuli kotiin toista sil oli mukana nelja isoo punasta ruusua. Sit kun ma sanoin sille et kukaan ei oo koskaan ostanu mulle kukkii ilman syyta, ni se sano et oli silla syy. Arvaaks kukaan mika se oli?

Mutta se noista mun siirappisista rakkaushehkutuksista. Mietin oikeesti eka et en ees kirjota siita mitaan, mut sit juttelin siita kaverin kanssa ja se ihmetteli et miks muka et kirjottais? Koska makin (kuulema) avaudun aina kaikesta paskasta mita tapahtuu ni miksei sit joskus vois hehkuttaa sita miten onnellinen on. Joten tassa tata nyt sit on. Jos vituttaa ni voi syyttaa Sannaa tai lopettaa lukemisen. Mut joo, myonnan. Se on ehka oikeessa.

Talla hetkella koko Lontoo valmistautuu Queens Diamond Jubileehen. Tulossa on vissiin aika isot kekkerit jotka juhlistaa sita etta kuningatar on ollu kuningatar 60 vuotta. Mulle tolla Ellulla ei oo sen suurempaa merkitysta, mut mulle kelpaa varsin hyvin ne 2 Bank holidayta jotka me siita hyvasta saadaan. Yritin itseasiassa ettii lentoi Suomeen, mut hinnat lahtee £200 ja matka-aika kevyet 8-12h. Et taitaapa siirtyy myohempaan. Haluisin kauheesti tulla suomeen kaymaan viimestaan heinakuussa monestakin syysta. Ekana se et Helsinki ja Suomi on musta ihania kesalle. Tokana se et haluun tuoda ton miehen Suomeen ja meidan mokille. Se on valmiiks jo kauheen kiinnostunu kaikesta Suomeen liittyvasta ja kayttaa sujuvasti jo muutamii sanoi. Talla hetkella opetan sille numeroita :D Salakuuntelin tossa kun se selitti aidilleen meidan mokista ja et oon luvannu vieda sen sinnne. Onks muuten muiden kun mun mielesta sopoo et se on kertonu aidilleen musta? Kolmas mut ei vahaisin syy on mun vaatekaappi. Tai varasto. Haluisin nimittain kovasti paasta kasiks mun vaatteisiin jotka jouduin jattaan Suomeen. Sit vika ja se tarkein eli ois ihana nahda kaikkii rakkaita. Ois vaan niin mahtavaa hengata pitkasta aikaa kavereiden ja perheen kans. Plus et pitaahan mun jarkkaa vanhalle duunijengille kunnon laksarit ;)

Mun tyonhaku on edennyt siihen pisteeseen et mulla oli tanaan haastis rekryagencyn kans sellaseen duuniin jonka oikeesti haluisin ihan sikapaljon. Se meni aika jees ja ihan suoraan sanoen mulla on kaikki mita ne haluaa. Joten kuvittelisin et mulla vois olla aika hyvat mahikset saadakin se. Tai ainakin paasta tokaan haastatteluun itse firman kanssa. Silleen toi on hyva et ma en oo missaan vaiheessa ees hakenu sita duunia vaan rekryagency oli nahny mun CVn monsterissa ja soitti et olisinko ma kiinnostunut tallasesta. Ja mahan olisin. Niin kovin kovasti. Et nyt vaan odotellaan peukut pystyssa.

Mitas muuta? Niin joo, ma muutan tossa kuun lopussa. Tottenhamn Haleen. Miks? No siks et ma maksan talla hetkella ihan sikana vuokraa asunnosta jossa ma oon kaytannossa 2 iltaa viikos. Plus et mun kamppikset on osottautunut lievasti sanottuna oudoiksi. Silleen niita kuulema hairitsee jos ma tuun myohaan yolla kotiin koska ne heraa kun ma avaan oven (!). Jos ma olen siella tyyliin viikolla yhden yon ja aika usein pe/la yon, muuten niilla on kamppa kahdestaan, ni ei paljoo ois varaa valittaa. Me siis ollaan usein mun luona yota jos ollaan ulkona, koska mun luo on helpompi menna kun ton miehen luo. Plus et siel missa se asustelee, ei selvajarkinen ja itsesuojeluvaistolla varustettu ihminen liiku keskella yota :D Mutta jokatapauksessa. Kysynpa vaan et WTF!?! Ja toi on vaan yks juttu mista ne valittaa ja kitisee. Silleen seriously, ma pidan paikat siistina, maksan vuokran ja kayn sillon tallon nukkumassa siella yon ja silti loytyy jotain kitinan aihetta aina. Mut siis he kuulema haluais et kamppis ois paljon kotona omassa huoneessaan eika kavis missaan..Argh! No joo, onneks paasen veke sielta. Uus kamppa on kiva ja £200 halvempi. Ja siina on oma takapiha missa voi grillaa! Tervetuloa kylaan, pystyn majottaan yhden jota ei haittaa nukkuu mun vieres. Ja voin kyl bookkaa duunin kautta halvat hotellitkin jos mun vieressa nukkuminen ei inspaa :) Asun siis tossa ainakin nyt kesan ajan, siina on soppari vaan 3kk alustavasti. Syksylla tutkitaan sit uusiks.

Muuten ma en oo touhuillu mitaan ihmeellista. Sannan kans kaytiin kattoon ihanaa Foster The Peoplee Brixton Academyssa muutama viikko sit. Keikka oli hyva, joskaan ei niin hyva kun olin odottanut. Ja tunnelmaa vahan latisti se et sain katella keikkaa itsekseni, koska seuralainen oli jotenkin kummassa ostanut circle liput (krohom) Taa tarkottaa siis sita et kateltiin keikkaa eri kerroksista. Keikan jalkeen oli kova yritys baariin. Paino sanalla yritys. Me nimittain ei paasty sisaan. Noukittiin sit toi mies mukaan ja mentiin kaverin luo juomaan kaljaa. Tai jos nyt ihan tarkkoja ollaan ni muut joi, ma sammuin. Kelatkaa! Ma joka ei koskaan sammu. Syytan kaikesta brandya..Viime viikonloppu oli taas Bank Holiday weekend. Juhlistettiin sita sit lauantaina Big Redissa Holloway Roadilla. Saatiin kokoon oikeen kiva suomalais-australialais-englantilainen seurue. Musta on kauheen kivaa et seka mun et ton miehen kaverit tulee niin hyvin juttuun. Varsinkin kun oma kaveripiiri ei oo taalla niin iso ja joskus on kiva lahtee isolla jengilla baariin.

Taalla on muuten satanu nyt reilun kuukauden putkeen. Et unohtakaa kaikki mita ma oon jutellu tosta auringonpaisteesta ja kivoista keleista. Ei nimittain oo nakyny. Oon ihan sita mielta et naa niin kutsutut "April showersit" on kestany iihan pari viikkoo liian kauan. Ja toi saa tosiaan muuttuu koko ajan. Valilla paistaa 5minuuttii aurinko ja kohta tulee kaatamalla rakeita. Tai ukkostaa. Aika friikkia. Toissa on tosiaan ollu ihan jarkky kiire viime viikot ja motivaatio matelee valilla aika pohjamudissa. Johtuen oikeestaan siita et mua vituttaa tehda ilmaseks vitusti duunii. Mut pitaa kyl myontaa et oon oppinu tuolla lyhessa ajassa ihan kauheesti. Et toivotaan et se maksaa ittensa takas tyohaastiksissa.

Huomenna on onneks perjantai. Tosin duunipaiva tulee oleen vaihteeks taas kiireinen. Mulla nimittain jai tanaan ootteleen sinne pino tekematonta duunii. Puuuh. Teen asiakkaalle sellasta Scotland Tourii ja paastiin vihdoin tekeen ite varauksia. Tahan asti oon vaan lahettanu kasan tarjouksia hotelleista ympari Skotlantii. Tosin huomenna pitais soitella taas linnoja lapi. Mut illalla sit saa relata. Ollaan molemmat ton miehen kans koyhia, joten sovittiin et kaydaan hakeen kaupasta kaikkee hyvaa ja kokkaillaan jotain kivaa kotona. Tosin kelattiin myos ostaa pullo vodkaa ja pelata juomapeleja :D

Hyvaa viikonloppua vaan kaikille. Muistakaa aitia sunnuntaina. Ma en muistanut ja yritan nyt epatoivoisesti keksii jonkun hataratkaisun. Lahetan kuitenkin huomenna kortit. Parempi myohaan kun ei millonkaan, eiks jeh?